torstai 7. tammikuuta 2010

Ihme paikka

Ehdinpäs tänäänkin kirjottelemaan tänne blogiin!

Eiliset welcome partyt meni oikein mukavasti ja kotiinkin päästiin jo ihan ihmisten aikaan. Meille oli varattuna oma tila St.Patrick pubista, jossa oli tarjolla kaikkea ihanaa sormiruokaa. Valkosipulileipä oli illan ehdoton hittituote. Ja ihana jälkihaju seurasi vielä seuraavanakin päivänä..

Aamulla odotti karu paluu arkeen, kun herätyskello pärähti soimaan 7 am. Ysiksi piti ehtiä kielitunneille, jotka olivat taas mukavat, mutta eivät tarjonneet mitään uutta. Kielitunteja on päivittäin kolme 1,5 tunnin pätkää. Aika meni kuitenkin melko nopeasti ja kyllä ne ulkkaritkin oppii kun tarpeeksi monta kertaa jankataan.

Tänään oli iltapäivä vapaata aikaa, joten suunnistin suoraan hostellille nukkumaan. Kevyet päiväunet tulivat tarpeeseen, koska univelkaa on huomaamatta kertynyt jo jonkin verran. Tulosta saakka lähes joka hetki on ollut jonkinlaista tekemistä, joten omaa uneliaisuutta ei ole edes huomannut.

Tekemisen määrä ei todellakaan ole vähenemässä vaan heti huomenna koko iltapäivän ja illan täyttää "secret tunnels" -kiertokäynti sekä opastettu kierros vanhassa kaupungissa. Lauantaina lähdetään heti aamutuimaan ajelemaan kohti Vorua (miksen saa virolaista kiemuraööta?) jossa vietetään koko viikonloppu.

Olen varannut majoituksen tästä hostellista ensi maanantaihin saakka. Sen jälkeen tässä hotellissa on täyttä, joten muutto on edessä. Varmaan muutama yö pitää viettää tuossa naapurihostellissa, joka toivottavasti ei ole yhtä kummallinen kuin tämä. Kuten aikaisemmin kirjotin, tässä hostellissa on oikein mukava kodikas tunnelma ja tätä pyörittää yksinään nuori Ed niminen kundi. Nyt alkaa pikkuhiljaa kuitenkin menemään pata jumiin näiden paikallisten kanssa. Hostellinpitäjällä on aina omat bailut käynnissä ja tälläkin hetkellä paikalla on 5 virolaista miestä jotka kiskovat kaljaa ja puhuvat kovalla äänellä toistensa päälle. Välillä käydään hieman rappukäytävässä pössyttelemässä ja sen jälkeen onkin taas huutamisen vuoro. Toki musiikin tulee myös olla kovalla, jotta sen päälle on mukavampi huutaa. Onneksi sain Anne-Marielta lainaksi korvatulpat, joten nukkumisen pitäisi onnistua.

Tajusin tänään, että tässä blogissa pitäisi olla kuvia. Otin kamerankin tätä tarkoitusta varten mukaan, mutta edelleen se makaa tuolla läppärilaukun pohjalla. Ehkä saan huomenna otettua kuvia eksoottisesta vanhasta kaupungista..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti