Heippatirallaa vaan kaikille!
Aika on humpsahtanut taas melkomoista kyytiä ja viikon ovat täyttäneet erilaiset kekkerit ja tietysti euroviisujen semifinaalilähetykset. Viisustudiot ovat olleet pystyssä tiistaina ja torstaina, asianmukaisin eväin. Tulokset ovat olleet odotettuja ja omia suosikkeja lauantaille ovat Israel, Armenia (tosin ei enää sen lavashown jälkeen..), Ranska ja Espanja!
Olen nyt löytänyt yhden potentiaalisen paikan, jossa katsoa finaalilähetys Tartussa. Kyseessä on egyptiläisomisteinen vesipiippubaari, mutta ei kai se niin ympäristöä katso kunhan telkkari toimii..
Ollaan siis tänään lähdössä Tartuun, jossa käydään vielä kerran moikkaamassa kielikurssilta tuttuja kamuja. Bunkataan opiskelija-asuntolassa kuokkavieraina kaksi yötä, jonka jälkeen sunnuntaiaamuna aikaisin suuntaamme bussiasemalle ja kohti Riikaa. Latviassa joukkoomme liittyy saksalainen Lisa, jonka kanssa seikkailemme ympäriämpäri Riikaa kolmen yön ajan. Keskiviikkona Lisan kone lähtee kohti Saksaa ja me köröttelemme bussilla takaisin Tallinnaan.
Pitkä ei ole matkalaisen pysähdys vaan nopean vaatteidenpesu/uusintapakkausoperaation jälkeen hyppäämme vuokrattuun autoon (meillä on saksalainen kuski, apua) ja köröttelemme takaisin etelärajalle, tällä kertaa Pärnun kaupunkiin. Pärnussa toivottavasti paistaa aurinko.
Pärnusta matka jatkuu Saarenmaalle ihailemaan tätä luonnonkaunista saarta. Kielikurssin ja äitin kertomusten perusteella odotukset Saarenmaalle ja koko saaristolle ovat melko korkealla. Toivottavasti edes jotkut pitäisivät paikkaansa.
Kuvia ja tunnelmia reissusta ja euroviisuista tulossa kunhan selvitään takaisin. Viimeistään 7. kesäkuuta.
HEI! Kohta alkaa kesäkuu. Hieman messevää. Ihan kauheeta.
perjantai 28. toukokuuta 2010
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Taidekriitikko T.Hutri
Eräs Tallinnan tärkeistä paikoista oli vielä maanantaiaamuna vierailematta. KUMU eli Eesti Kunstimuuseum on viisikerroksinen järkäle, jossa on esillä samanaikaisesti todella monta näyttelyä.
Ensimmäiset kerrokset sisälsivät perusmaalauksia 1700-luvulta itsenäisyyden aikaan. Ylöspäin kivutessa eteen tulee vaihtuvia näyttelyitä. Mitä korkeammalle rakennuksessa kipuaa, sitä modernimmaksi (ja ihmeellisemmäksi) taide muuttuu. Ylimmässä kerroksessa olikin jo niin ihme settiä, että tuli oikein vanhat kunnon Tate Modern-fiilikset takaisin. Taidan olla niin pökkelö, että en oikein ymmärrä modernia taidetta. Jotkut ovat toki ihan kivoja ja niissä voi olla jotain sanomaakin, mutta suurin osa on kyllä ihme roiskintaa.
Ensimmäiset kerrokset sisälsivät perusmaalauksia 1700-luvulta itsenäisyyden aikaan. Ylöspäin kivutessa eteen tulee vaihtuvia näyttelyitä. Mitä korkeammalle rakennuksessa kipuaa, sitä modernimmaksi (ja ihmeellisemmäksi) taide muuttuu. Ylimmässä kerroksessa olikin jo niin ihme settiä, että tuli oikein vanhat kunnon Tate Modern-fiilikset takaisin. Taidan olla niin pökkelö, että en oikein ymmärrä modernia taidetta. Jotkut ovat toki ihan kivoja ja niissä voi olla jotain sanomaakin, mutta suurin osa on kyllä ihme roiskintaa.
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
Elämää helteiden jälkeen
Lämpimät ilmat ovat ainakin hetkeksi ohi ja taivaalta riputtelee kivasti viilentävää vettä. Helteitä kesti noin viikon verran ja jokaisena päivänä vietimme ainakin tunnin puistossa vihreällä nurmella pötköttäen.
Kulunut viikko on myös ollut hyvin raskas. Koulutyö on jo ohi, mutta erinäiset jäähyväisbileet ja 'tätä on pakko testata ennen lähtöä'-tapahtumat ovat vieneet kaiken pötköttelyltä jääneen ajan. Viikon kohokohtana voisi mainita pedaalipubin sekä pulikoinnin Itämeressä. Asiasta kukkaruukkuun, tiesittekö, että Itämeri on Viroksi Läänemeri eli Länsimeri.
Huomenna polkaistaan käyntiin toukokuun viimeinen viikko, jolloin ohjelmassa on ainakin muutaman ranskalaisen lähteminen, meidän Tarton ja Riikan reissu sekä tietysti euroviisut! Euroviisujen semifinaalit kisataan tiistaina ja torstaina ja finaali lauantaina. Me olemme lauantaina Tartossa ja opiskelija-asuntolassa ei ole televisiota. Tällä hetkellä meillä on vielä ongelma, missä järjestää kisastudio. Ehkäpä jokin Tarton kuppiloista näyttäisi kisat. Tai sitten joudumme tyytymään internet-lähetykseen.
On vaikea käsittää, miten nopeasti aika onkaan kulunut. Tuntuu aivan kuin joku olisi pyyhkinyt huhtikuun kokonaan kalenterista ja oltaisiin aikahypätty suoraan toukokuun loppuun! Aurakin on kohta jo takaisin Suomessa..
MUTTA, lyhenevä aikahan vain tarkoittaa sitä, että joka hetkestä tulee ottaa kaikki irti. Vielä on paljon paikkoja 'pakko käydä'-listalla. Listalta löytyy vielä ainakin keilailubaari sekä Pärnu ja Saarenmaa. Katsellaan miten paljon ehtii!
Seuraavaksi hieman kuvia menneeltä viikolta. Kuvia katsellessa ei uskoisi, että kyseessä on sama paikka, jossa tallustelimme kylmässä viimassa tammikuun lopulla..
Kulunut viikko on myös ollut hyvin raskas. Koulutyö on jo ohi, mutta erinäiset jäähyväisbileet ja 'tätä on pakko testata ennen lähtöä'-tapahtumat ovat vieneet kaiken pötköttelyltä jääneen ajan. Viikon kohokohtana voisi mainita pedaalipubin sekä pulikoinnin Itämeressä. Asiasta kukkaruukkuun, tiesittekö, että Itämeri on Viroksi Läänemeri eli Länsimeri.
Huomenna polkaistaan käyntiin toukokuun viimeinen viikko, jolloin ohjelmassa on ainakin muutaman ranskalaisen lähteminen, meidän Tarton ja Riikan reissu sekä tietysti euroviisut! Euroviisujen semifinaalit kisataan tiistaina ja torstaina ja finaali lauantaina. Me olemme lauantaina Tartossa ja opiskelija-asuntolassa ei ole televisiota. Tällä hetkellä meillä on vielä ongelma, missä järjestää kisastudio. Ehkäpä jokin Tarton kuppiloista näyttäisi kisat. Tai sitten joudumme tyytymään internet-lähetykseen.
On vaikea käsittää, miten nopeasti aika onkaan kulunut. Tuntuu aivan kuin joku olisi pyyhkinyt huhtikuun kokonaan kalenterista ja oltaisiin aikahypätty suoraan toukokuun loppuun! Aurakin on kohta jo takaisin Suomessa..
MUTTA, lyhenevä aikahan vain tarkoittaa sitä, että joka hetkestä tulee ottaa kaikki irti. Vielä on paljon paikkoja 'pakko käydä'-listalla. Listalta löytyy vielä ainakin keilailubaari sekä Pärnu ja Saarenmaa. Katsellaan miten paljon ehtii!
Seuraavaksi hieman kuvia menneeltä viikolta. Kuvia katsellessa ei uskoisi, että kyseessä on sama paikka, jossa tallustelimme kylmässä viimassa tammikuun lopulla..
perjantai 21. toukokuuta 2010
Spinning + siideri = Pedaalipubi
Seuraavaksi esittelen hienon keksinnön:
PEDAALIPUBI!
Tämmönen hienous löytyy Tallinnan kaduilta. Kyseessä on pyörä, jonka kyytiin mahtuu yhteensä 15 ihmistä. Molemmilta sivuilta löytyy viisi pyöränsatulaa, joista kahdeksassa on polkimet. Nämä polkijat tekevät kovimman duunin ja polkevat pubia liikkeelle. Pyörästä löytyy myös kuski, jolla on ratti, vilkku sekä jarrupoljin. Perällä on myös kahdenistuttava sohva, jossa matka taittuu kaikista mukavimmin.
Pubipyörän saa vuokrata tunniksi tai vaikka koko päiväksi. Me lähdimme liikkeelle EBS:n edestä ja pyöräilimme liikenteen seassa aina Viru-keskukselle saakka. Pubipyörä on kätevä, koska sillä saa ajaa pyörille suunnatuilla kävelykaduilla. Kuskin ei myöskään tarvitse olla selvinpäin, koska kyseessä on pyörä eikä siinä ole moottoria.
Poljimme myös vanhan kaupungin läpi ja aiheutimme mekkalaa ja pahennusta ympäri keskusta-aluetta. Reitin aikana nousi hiki pintaan, kun poljimme mäkeä ylös Raatihuoneen torille sekä kun nopean Rimi-kierroksen jälkeen jäimme jumiin ylämäkeen. Polkeminen oli harvinaisen raskasta. Onneksi muutama paikallinen tuli työntämään niin saimme taas lisävauhtia. Päädyimme varmasti myös muutamiin japanilaisiin kotivideoihin sekä kymmeniin turistikuviin.
Pyöräily pedaalipubilla upealla säällä oli todella mukavaa, aivan kuin vuoristorata-ajelu. Jos piipahdatte Tallinnassa isommalla porukalla ja haluatte nauttia omia juomia kuntoilun ohella, kannattaa tilata Pedaalipubi! Tämä ei ollut maksettu mainos.
Pedaalipubin kotisivuille
PEDAALIPUBI!
Tämmönen hienous löytyy Tallinnan kaduilta. Kyseessä on pyörä, jonka kyytiin mahtuu yhteensä 15 ihmistä. Molemmilta sivuilta löytyy viisi pyöränsatulaa, joista kahdeksassa on polkimet. Nämä polkijat tekevät kovimman duunin ja polkevat pubia liikkeelle. Pyörästä löytyy myös kuski, jolla on ratti, vilkku sekä jarrupoljin. Perällä on myös kahdenistuttava sohva, jossa matka taittuu kaikista mukavimmin.
Pubipyörän saa vuokrata tunniksi tai vaikka koko päiväksi. Me lähdimme liikkeelle EBS:n edestä ja pyöräilimme liikenteen seassa aina Viru-keskukselle saakka. Pubipyörä on kätevä, koska sillä saa ajaa pyörille suunnatuilla kävelykaduilla. Kuskin ei myöskään tarvitse olla selvinpäin, koska kyseessä on pyörä eikä siinä ole moottoria.
Poljimme myös vanhan kaupungin läpi ja aiheutimme mekkalaa ja pahennusta ympäri keskusta-aluetta. Reitin aikana nousi hiki pintaan, kun poljimme mäkeä ylös Raatihuoneen torille sekä kun nopean Rimi-kierroksen jälkeen jäimme jumiin ylämäkeen. Polkeminen oli harvinaisen raskasta. Onneksi muutama paikallinen tuli työntämään niin saimme taas lisävauhtia. Päädyimme varmasti myös muutamiin japanilaisiin kotivideoihin sekä kymmeniin turistikuviin.
Pyöräily pedaalipubilla upealla säällä oli todella mukavaa, aivan kuin vuoristorata-ajelu. Jos piipahdatte Tallinnassa isommalla porukalla ja haluatte nauttia omia juomia kuntoilun ohella, kannattaa tilata Pedaalipubi! Tämä ei ollut maksettu mainos.
Pedaalipubin kotisivuille
torstai 20. toukokuuta 2010
Päivä jolloin sanottiin moi
Eilen oli ohjelmistossa ESN Tallinnan jäähyväisbileet. Kyseessä oli siis lukukauden päätösbileet ja samalla meidän vaihtariajan viimeiset ESN pippalot. Ilta oli täynnä ohjelmaa ja meitä kehoitettiinkin saapumaan paikalle jo yhdeksän aikoihin. Aikainen alkamisajankohtahan tarkoittaa tietysti vain sitä, että aloittelubileitäkin tulee aikaistaa.
Tämän kertaiset aloittelut järkättiin Piritan hiekkarannalla, jossa grillailtiin itseämme sekä kertakäyttögrilleissä hieman makkaraa. Saatiin toki myös kuulla, että grillaaminen julkisilla paikoilla, kuten puistoissa ja rannoilla, on Virossa kiellettyä. Ei meistä syntynyt mitään vaaratilanteita. Mitä nyt kiinalaiset heitti hiilet roskikseen ja koko pönttö leimahti liekkeihin..
Siellä kivasti jo punoittaa nahka
Leiri pystyssä ja ranskalaista paljasta pintaa
Jalkanakit kohtasivat meriveden pitkän talven jälkeen
Rannalla riitti myös silmänruokaa
Vaikka aurinko jaksoi paistaa lämpimästi ihan koko päivän, piti meidän lähteä kotia kohti ja valmistautua illan jäähyväisbileisiin. Pestiin hiekat varpaista ja nykäistiin niskaan bilemekko, jonka jälkeen tulikin jo suunnata yökerhoon.
Illan juontotehtävistä vastasivat kolme vaihtariopiskelijaa: Mariana, Laurent ja joku espanjalainen. Ohjelman ensinumero oli ESN päiväkirjojen jako. Kirjasta löytyy kaikkien Tallinnassa opiskelleiden vaihtareiden yhteystiedot ja esittelyt. Laitoin omani narikkaan ja lähtiessäni sitä ei ollut siellä. Taisin olla kello neljältä aamulla hieman pahantuulinen kun kirja olikin kadonnut. Tyhmät narikkamiehet.
Illan tärkein ohjelmanumero oli toki Erasmus awardsit, eli titteleiden ja kunniakirjojen jako. Vaihtarit olivat äänestäneet keskuudestaan erilaisten kategorioiden parhaita. Samaan aikaan palkittiin myös PhotoStar- sekä Creative Mind competitioneiden parhaimmistoa. Olin itse ottanut osaa luovan mielen kilpailuun esseellä vaihtarielämästä Tallinnassa. Loppusijoitus oli toinen sija ja palkintona kunniakirja ja 500 kruunun lahjakortti Clazz-ravintolaan. Sain vielä palkintojenjaon jälkeen erityiskiitoksi esseestäni ja se julkaistaan voittajatyön ohella ESN Tallinnan sekä EU:n jonkun projektin nettisivuilla.
Lopuksi vielä esitettiin EBS:n vaihtareiden sanoittama 'Da Erasmus Song', josta löytyi säkeistöt enkuksi, viroksi, saksaksi, espanjaksi ja ranskaksi. Suomenkielistä säkeistöä ei ollut, koska "ei sitä kukaan kuitenkaan ymmärrä". Loppuilta sujui Cathousen alakerrassa Toomaksen toimiessa DJ:nä.
Vaikka kyseessä olikin jäähyväisbileet, en kuitenkaan usko, että kyseessä olivat viimeiset pailut. Pikkuhiljaa ihmisiä alkaa tippua pois takaisin kotimaihinsa ja sehän tietää vain sitä, että tiedossa on useat uudet jäähyväisbileet.
Afrikka-Anne, Tiina ja Lisa
Anne, Nadine, Michael
Mun mekko on rakkaus!
Tämän kertaiset aloittelut järkättiin Piritan hiekkarannalla, jossa grillailtiin itseämme sekä kertakäyttögrilleissä hieman makkaraa. Saatiin toki myös kuulla, että grillaaminen julkisilla paikoilla, kuten puistoissa ja rannoilla, on Virossa kiellettyä. Ei meistä syntynyt mitään vaaratilanteita. Mitä nyt kiinalaiset heitti hiilet roskikseen ja koko pönttö leimahti liekkeihin..
Siellä kivasti jo punoittaa nahka
Leiri pystyssä ja ranskalaista paljasta pintaa
Jalkanakit kohtasivat meriveden pitkän talven jälkeen
Rannalla riitti myös silmänruokaa
Vaikka aurinko jaksoi paistaa lämpimästi ihan koko päivän, piti meidän lähteä kotia kohti ja valmistautua illan jäähyväisbileisiin. Pestiin hiekat varpaista ja nykäistiin niskaan bilemekko, jonka jälkeen tulikin jo suunnata yökerhoon.
Illan juontotehtävistä vastasivat kolme vaihtariopiskelijaa: Mariana, Laurent ja joku espanjalainen. Ohjelman ensinumero oli ESN päiväkirjojen jako. Kirjasta löytyy kaikkien Tallinnassa opiskelleiden vaihtareiden yhteystiedot ja esittelyt. Laitoin omani narikkaan ja lähtiessäni sitä ei ollut siellä. Taisin olla kello neljältä aamulla hieman pahantuulinen kun kirja olikin kadonnut. Tyhmät narikkamiehet.
Illan tärkein ohjelmanumero oli toki Erasmus awardsit, eli titteleiden ja kunniakirjojen jako. Vaihtarit olivat äänestäneet keskuudestaan erilaisten kategorioiden parhaita. Samaan aikaan palkittiin myös PhotoStar- sekä Creative Mind competitioneiden parhaimmistoa. Olin itse ottanut osaa luovan mielen kilpailuun esseellä vaihtarielämästä Tallinnassa. Loppusijoitus oli toinen sija ja palkintona kunniakirja ja 500 kruunun lahjakortti Clazz-ravintolaan. Sain vielä palkintojenjaon jälkeen erityiskiitoksi esseestäni ja se julkaistaan voittajatyön ohella ESN Tallinnan sekä EU:n jonkun projektin nettisivuilla.
Lopuksi vielä esitettiin EBS:n vaihtareiden sanoittama 'Da Erasmus Song', josta löytyi säkeistöt enkuksi, viroksi, saksaksi, espanjaksi ja ranskaksi. Suomenkielistä säkeistöä ei ollut, koska "ei sitä kukaan kuitenkaan ymmärrä". Loppuilta sujui Cathousen alakerrassa Toomaksen toimiessa DJ:nä.
Vaikka kyseessä olikin jäähyväisbileet, en kuitenkaan usko, että kyseessä olivat viimeiset pailut. Pikkuhiljaa ihmisiä alkaa tippua pois takaisin kotimaihinsa ja sehän tietää vain sitä, että tiedossa on useat uudet jäähyväisbileet.
Afrikka-Anne, Tiina ja Lisa
Anne, Nadine, Michael
Mun mekko on rakkaus!
tiistai 18. toukokuuta 2010
KESÄ on täällä!
Nyt se on täällä! Kesä meinaan. Mittari on viikonlopusta asti näyttänyt kakkosella alkavia numeroita ja kaikkialla on vihreää. Lapista palattuani lehdet ja vehreyden huomaa vielä paljon selkeämmin. Tänään aamulla oli ihana herätessä avata ikkuna ja haistaa vastaleikattu nurmikko.
Säähän tietysti vaikuttaa myös ihmisiin. Vaatteet vähenee ja jokainen suuntaa puistoihin istumaan. Me kävimme tänään piknikillä Kadriorgin puistossa. Paikalla oli suurin osa meidän ERASMUS-porukasta ja retkieväät tarjosi koulu. Mukana oli myöskin muutama tutor sekä meidän koulun vaihtokoordinaattori!
Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta ja nyt onkin melkoinen Torre-fiilis. Oikea käsi ja olkapää saivat kivan kesäisen tummanpunaisen värin. Meksikolaiset olivat ihan kauhuissaan miten joku voi palaa kahdessa tunnissa Viron auringossa..
Kesän määritelmät:
1. aurinko = palanut iho
2. vihreät puut
3. alkoholin nauttiminen keskellä päivää
4. lämmin tuuli
Säähän tietysti vaikuttaa myös ihmisiin. Vaatteet vähenee ja jokainen suuntaa puistoihin istumaan. Me kävimme tänään piknikillä Kadriorgin puistossa. Paikalla oli suurin osa meidän ERASMUS-porukasta ja retkieväät tarjosi koulu. Mukana oli myöskin muutama tutor sekä meidän koulun vaihtokoordinaattori!
Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta ja nyt onkin melkoinen Torre-fiilis. Oikea käsi ja olkapää saivat kivan kesäisen tummanpunaisen värin. Meksikolaiset olivat ihan kauhuissaan miten joku voi palaa kahdessa tunnissa Viron auringossa..
Kesän määritelmät:
1. aurinko = palanut iho
2. vihreät puut
3. alkoholin nauttiminen keskellä päivää
4. lämmin tuuli
Rovaniemi
Olen selvinnyt takaisin extemporematkalta. Päätin edellisenä päivänä, että lähden tyttöjen mukana Rovaniemelle ja kyllä kannatti! Seura oli oletetun mukavaa ja viikonlopuksi sattui vielä aivan mahtavat säät. Ohjelmassa oli hengailua, turisteilua, shoppailua, syömistä ja juomista.
Torstaina saavuttiin Rovaniemelle yöjunalla. Odotin, että VR:n kotimaanliikenteen junat olisivat tilavampia ja uudempia kuin Venäjän vastaavat, mutta ihan samanlaisia kopperoita ovat molemmat. Suomen junassa oli vielä 3 sänkyä päällekkäin. Venäjällä hytissä on neljä henkeä, mutta välissä oli pöytä. Toki sängyt olivat kotimaisessa junassa leveämmät ja pehmeämmät, mutta muuten ihan samaa kauraa.
Yöjunalla matkustamisen parhaina puolina markkinoinaan virkeyttä seuraavana aamuna. Omalta osalta voin sanoa, että virkeys ja hyväntuulisuus on kaukana, kun heräät huonostinukutun yön jälkeen yltäpäältä likaisena. Meillä oli kuitenkin koko torstai aikaa Rovaniemellä ja vietettiinkin se hengaillen, syöden ja saunoen.
Lapin emäntämme talossa on sauna ja uima-allas, jotka olivat kovassa käytössä. Kuten moni tietää, yhdistelmä Tiina ja uima-allas on melko villiinnyttävä ja talvihorroksessa ollut sisäinen manaattini heräilikin kesän ensipulikoinneilla! Uima-allasbileistä ei ole kuvia, koska säästämme lukijoiden verkkokalvoja.
Illalla lähdimme vielä hieman katselemaan kaupunkia ja istuskelemaan yksille kuppilaan. Valoisaa aikaa tuntui riittävän vaikka muille jakaa ja vielä 22 aikaan oli todella valoisaa. Keskusta oli hyvin kompakti ja kaikki oli lähellä. Keskellä kaupunkia oli Lordi-aukio, jossa oli Lordin jäsenten kädenjäljet! Rovaniemeltä löytyi myös Lordin ravintola!
Perjantai noudatteli melko samaa kaavaa kuin torstaikin. Shoppailujen jälkeen tehtiin todella hyviä burritoja, jonka jälkeen killuttiin uima-altaassa siideritölkkien kera. Illalla suuntasimme Onnelaan, jossa valloitimme karaokelavan. Paikalla oli noin kolme eri laulajaa, joten pääsimme laulamaan aivan kokoajan.. Illan repertuaariin kuului mm. Neon 2:sta, Kaija Koota, Bäkkäreitä sekä kirsikkana kakussa Marika ja Jone kajauttivat My heart will go on-biisin.
Lauantaille sattui kovin hellepäivä, joka vietettiin pitkään nukkuen. Lopulta selvittiin ulos asti pötköttämään ja kivasti ehti saada kesän ekan punaisen ihon aikaiseksi. Sen jälkeen lilluttiinkin (vaihteeksi) altaassa ja suunnattiin Raxiin syömään. En ole käynyt kyseisessä sikailupaikassa moneen vuoteen. Pizza oli ihan jees, mutta suosikiksi nousi pehmis, jota saa itse laittaa koneesta suoraan! Oli hieman kivaa. Lauantaina vielä lähdettiin pienellä porukalla (osa hyytyi) Rovaniemen yöelämään. Käytiin jossain karaokepubissa ja lopulta päädyttiin kaupungin kauheimpaan teinipaikkaan.
Sunnuntaina koittikin jo lähdön hetki. Ensin käytiin hieman turisteilemassa Napapiirillä ja Ounasvaaran näköalatasanteella, jonka jälkeen ahdettiin itsemme täyteen kiinalaisessa. Juna takaisin Helsinkiin lähti klo 18.00 ja oli aikataulussa. Saavuimme Helsinkiin 7 ja laiva Tallinnaan lähti 8. Takaisin Viron kämpillä olin 12 aikoihin, joten yhteensä matkustusaikaa kertyi nätit 17 tuntia.
Torstaina saavuttiin Rovaniemelle yöjunalla. Odotin, että VR:n kotimaanliikenteen junat olisivat tilavampia ja uudempia kuin Venäjän vastaavat, mutta ihan samanlaisia kopperoita ovat molemmat. Suomen junassa oli vielä 3 sänkyä päällekkäin. Venäjällä hytissä on neljä henkeä, mutta välissä oli pöytä. Toki sängyt olivat kotimaisessa junassa leveämmät ja pehmeämmät, mutta muuten ihan samaa kauraa.
Yöjunalla matkustamisen parhaina puolina markkinoinaan virkeyttä seuraavana aamuna. Omalta osalta voin sanoa, että virkeys ja hyväntuulisuus on kaukana, kun heräät huonostinukutun yön jälkeen yltäpäältä likaisena. Meillä oli kuitenkin koko torstai aikaa Rovaniemellä ja vietettiinkin se hengaillen, syöden ja saunoen.
Lapin emäntämme talossa on sauna ja uima-allas, jotka olivat kovassa käytössä. Kuten moni tietää, yhdistelmä Tiina ja uima-allas on melko villiinnyttävä ja talvihorroksessa ollut sisäinen manaattini heräilikin kesän ensipulikoinneilla! Uima-allasbileistä ei ole kuvia, koska säästämme lukijoiden verkkokalvoja.
Illalla lähdimme vielä hieman katselemaan kaupunkia ja istuskelemaan yksille kuppilaan. Valoisaa aikaa tuntui riittävän vaikka muille jakaa ja vielä 22 aikaan oli todella valoisaa. Keskusta oli hyvin kompakti ja kaikki oli lähellä. Keskellä kaupunkia oli Lordi-aukio, jossa oli Lordin jäsenten kädenjäljet! Rovaniemeltä löytyi myös Lordin ravintola!
Perjantai noudatteli melko samaa kaavaa kuin torstaikin. Shoppailujen jälkeen tehtiin todella hyviä burritoja, jonka jälkeen killuttiin uima-altaassa siideritölkkien kera. Illalla suuntasimme Onnelaan, jossa valloitimme karaokelavan. Paikalla oli noin kolme eri laulajaa, joten pääsimme laulamaan aivan kokoajan.. Illan repertuaariin kuului mm. Neon 2:sta, Kaija Koota, Bäkkäreitä sekä kirsikkana kakussa Marika ja Jone kajauttivat My heart will go on-biisin.
Lauantaille sattui kovin hellepäivä, joka vietettiin pitkään nukkuen. Lopulta selvittiin ulos asti pötköttämään ja kivasti ehti saada kesän ekan punaisen ihon aikaiseksi. Sen jälkeen lilluttiinkin (vaihteeksi) altaassa ja suunnattiin Raxiin syömään. En ole käynyt kyseisessä sikailupaikassa moneen vuoteen. Pizza oli ihan jees, mutta suosikiksi nousi pehmis, jota saa itse laittaa koneesta suoraan! Oli hieman kivaa. Lauantaina vielä lähdettiin pienellä porukalla (osa hyytyi) Rovaniemen yöelämään. Käytiin jossain karaokepubissa ja lopulta päädyttiin kaupungin kauheimpaan teinipaikkaan.
Sunnuntaina koittikin jo lähdön hetki. Ensin käytiin hieman turisteilemassa Napapiirillä ja Ounasvaaran näköalatasanteella, jonka jälkeen ahdettiin itsemme täyteen kiinalaisessa. Juna takaisin Helsinkiin lähti klo 18.00 ja oli aikataulussa. Saavuimme Helsinkiin 7 ja laiva Tallinnaan lähti 8. Takaisin Viron kämpillä olin 12 aikoihin, joten yhteensä matkustusaikaa kertyi nätit 17 tuntia.
keskiviikko 12. toukokuuta 2010
Napapiiri kutsuu!
Tämä tyttönen lähtee pikakutsulla Rovaniemelle! Matkaseurana seitsemän ihan parasta tyttöä ympäri Suomea. Viimeksi matkusteltiin yhdessä Tukholma-Oslo-Kööpenhamina-akselilla joulukuussa. Puoli vuotta vierähti nopeasti ja nyt jo oikein odotan yhteistä illanviettoa ja sitä kuuluisaa "ämpäreiden vaihtoa".
Tiedossa Rovaniemellä on omakotitalo, uima-allas, Onnela, paikalliset kuppilat, napapiiri, joulupukki ja luksusruokailu perheravintola Raxissa!
Matkaan ensin laivalla Helsinkiin, josta hyppäämme yöjunaan kohti Rovaniemeä. Seuraavana aamuna saavumme Napapiirille ja sunnuntaina lähdemme junailemaan takaisin Helsinkiin. Maanantaina koitan ehtiä aamulaivaan Tallinnaan. En ole vielä bookannut paluulaivaa, koska en osaa arvioida miten paljon VR on myöhässä..
Tämän postauksen pitäisi ilmestyä tänne automaattisesti klo. 22.30. Tähän aikaan itse olen jo yöjunan kyydissä. Ajastin tämän postauksen myöhäisemmäksi, koska tarkoituksenani on yllättää muutama kanssamatkaaja. He eivät tiedä, että myös minä olen tulossa vaan luulevat minun olevan Tallinnassa.. Toivottavasti yllätys on positiivinen!
Matkaan sopivaa musiikkia:
Tiedossa Rovaniemellä on omakotitalo, uima-allas, Onnela, paikalliset kuppilat, napapiiri, joulupukki ja luksusruokailu perheravintola Raxissa!
Matkaan ensin laivalla Helsinkiin, josta hyppäämme yöjunaan kohti Rovaniemeä. Seuraavana aamuna saavumme Napapiirille ja sunnuntaina lähdemme junailemaan takaisin Helsinkiin. Maanantaina koitan ehtiä aamulaivaan Tallinnaan. En ole vielä bookannut paluulaivaa, koska en osaa arvioida miten paljon VR on myöhässä..
Tämän postauksen pitäisi ilmestyä tänne automaattisesti klo. 22.30. Tähän aikaan itse olen jo yöjunan kyydissä. Ajastin tämän postauksen myöhäisemmäksi, koska tarkoituksenani on yllättää muutama kanssamatkaaja. He eivät tiedä, että myös minä olen tulossa vaan luulevat minun olevan Tallinnassa.. Toivottavasti yllätys on positiivinen!
Matkaan sopivaa musiikkia:
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Viljandi
Sunnuntaiaamu valkeni meille jo kuuden aikaan aamulla, kun suunnistimme kohti juna-asemaa. Olin katsonut reitin reittioppaasta edellisenä iltana, mutta jotenkin onnistuin separoimaan meidät hieman väärään paikkaan. Oltiin jo menossa takasin kotiin kunnes huomattiin, että myös pari ranskajäbää oli kovasti hukassa Solariksen tienoilla. Päätettiin sitten yhdessä ottaa taksi ja hurauttaa Balti jaamalle. Ehdittiin juuri ja juuri 7.50 lähteneeseen junaan.
Juna jyristeli 2,5 tuntia läpi metsien ja peltojen. Välillä juna päästeli niin kummallisia ääniä, että ajateltiin matkan keskeytyneen ja junan hajonneen. Perille kuitenkin selvittiin ja Viljandin pienellä juna-asemalla meitä odottelivat Kedi ja Johanna. Reissun tarkoituksena oli tutustua Viljandiin nättinä kesäpäivänä EBS:ssä opiskelevan Kedin johdolla ja jatkaa iltaa grillailun tai piknikin merkeissä.
Virolainen sääennuste lupasi sunnuntaille +18 astetta sekä aurinkoa, mutta kyseiset jampat ovat tainneet tehdä ennusteen ihan hatusta. Lämpömittari näytti 8 astetta ja tuuli oli melko vilpoinen. Ei siis täydellinen kesäpäivä, mutta sehän ei turisteja haitannut. Käveltiin läpi kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, mm. St. John'sin kirkko ja vanhan linnan rauniot.
Leikittiin myös hyvä tovi keskiaikakeinulla sekä kiipeiltiin raunioilla. Raunioihin on perustettu kesäteatteri ja sunnuntaiaamuna tällä lavalla esitettiin ranskalainen versio Romeosta sekä Juliasta.
Kaupungilla kiertelyn jälkeen luultiin siirtyvämme Kedin äidin kämpille grillailemaan ja hengailemaan. Käveltiin kuitenkin järven rantaan, jossa meitä odotti purjevene! Kedin äiti oli järkännyt meitä hakemaan purjeveneen joka kyyditsi meidät lyhyen järviristeilyn jälkeen leirikeskukseen jossa meitä odotteli grillitupa, sauna ja takkahuone. Hyvien pihvien jälkeen istuskeltiin takkahuoneen sohvilla. Käytiin myös lätkimässä tennistä (ei ihan mun laji..) ja poljettiin polkuveneillä!
Viimeinen bussi Viljandista Tallinnaan lähti jo 5.20. Meitä oli hakemassa kolme autoa, jotka kyyditsi meidät suoraan bussiaseman eteen. Oltaisiin mielellään voitu leireillä vielä muutama tunti lisää!
Juna jyristeli 2,5 tuntia läpi metsien ja peltojen. Välillä juna päästeli niin kummallisia ääniä, että ajateltiin matkan keskeytyneen ja junan hajonneen. Perille kuitenkin selvittiin ja Viljandin pienellä juna-asemalla meitä odottelivat Kedi ja Johanna. Reissun tarkoituksena oli tutustua Viljandiin nättinä kesäpäivänä EBS:ssä opiskelevan Kedin johdolla ja jatkaa iltaa grillailun tai piknikin merkeissä.
Virolainen sääennuste lupasi sunnuntaille +18 astetta sekä aurinkoa, mutta kyseiset jampat ovat tainneet tehdä ennusteen ihan hatusta. Lämpömittari näytti 8 astetta ja tuuli oli melko vilpoinen. Ei siis täydellinen kesäpäivä, mutta sehän ei turisteja haitannut. Käveltiin läpi kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, mm. St. John'sin kirkko ja vanhan linnan rauniot.
Leikittiin myös hyvä tovi keskiaikakeinulla sekä kiipeiltiin raunioilla. Raunioihin on perustettu kesäteatteri ja sunnuntaiaamuna tällä lavalla esitettiin ranskalainen versio Romeosta sekä Juliasta.
Kaupungilla kiertelyn jälkeen luultiin siirtyvämme Kedin äidin kämpille grillailemaan ja hengailemaan. Käveltiin kuitenkin järven rantaan, jossa meitä odotti purjevene! Kedin äiti oli järkännyt meitä hakemaan purjeveneen joka kyyditsi meidät lyhyen järviristeilyn jälkeen leirikeskukseen jossa meitä odotteli grillitupa, sauna ja takkahuone. Hyvien pihvien jälkeen istuskeltiin takkahuoneen sohvilla. Käytiin myös lätkimässä tennistä (ei ihan mun laji..) ja poljettiin polkuveneillä!
Viimeinen bussi Viljandista Tallinnaan lähti jo 5.20. Meitä oli hakemassa kolme autoa, jotka kyyditsi meidät suoraan bussiaseman eteen. Oltaisiin mielellään voitu leireillä vielä muutama tunti lisää!
lauantai 8. toukokuuta 2010
Kadriorg
Vietettiin torstaina kulttuuripäivää ja käytiin aurinkoisen päivän kunniaksi vierailemassa Kadriorgin puistossa. Olen käynyt Tallinnassa ennen vaihtoaikaa melko useasti, mutta koskaan en ole päätynyt Kadriorgin puistoon. En usko, että kovin moni muukaan suomalainen päiväristeilyturisti on kyseisessä paikassa käynyt vaikka matkaa keskustasta ei ole edes 5 kilometriä.
Kadriorgin puiston ja palatsin rakennutti Venäjän matkalta tuttu Pietari Suuri. Palatsi on pieni verrattuna mm. Pietarissa olevaan Kesäpalatsiin ja muihin Venäjän hallitsijasuvun asuntoihin. Pieni punainen barokkitönö olikin vain väliaikainen kesäasunto. Palatsin edessä avautuu suuri puutarha, josta löytyy myös pieni joutsenlampi.
Tällä hetkellä Kadriorgin linna on Viron taidemuseon käytössä ja siellä on esillä ulkomaisen taiteen teoksia. Päätettiin maksaa pari euroa sisäänpääsymaksua vaikka varmasti jokainen lukija tietää miten suuri maalaustaiteen ystävä itse olen. Linna on kuitenkin näkemisen arvoinen sisäpuoleltakin vaikka itse taulut eivät sytyttäisikään.
Esillä oli myös vanhoja kippoja ja kuppeja. Monessa vitriinien lusikassa oli hyvin tuttu kuvio. Meillä on kotona ihan samanlaisia lusikoita! Koitin ottaa kuviosta valokuvaa, mutta en oikein onnistunut ilman salamaa.
Kadriorgin puiston ja palatsin rakennutti Venäjän matkalta tuttu Pietari Suuri. Palatsi on pieni verrattuna mm. Pietarissa olevaan Kesäpalatsiin ja muihin Venäjän hallitsijasuvun asuntoihin. Pieni punainen barokkitönö olikin vain väliaikainen kesäasunto. Palatsin edessä avautuu suuri puutarha, josta löytyy myös pieni joutsenlampi.
Tällä hetkellä Kadriorgin linna on Viron taidemuseon käytössä ja siellä on esillä ulkomaisen taiteen teoksia. Päätettiin maksaa pari euroa sisäänpääsymaksua vaikka varmasti jokainen lukija tietää miten suuri maalaustaiteen ystävä itse olen. Linna on kuitenkin näkemisen arvoinen sisäpuoleltakin vaikka itse taulut eivät sytyttäisikään.
Esillä oli myös vanhoja kippoja ja kuppeja. Monessa vitriinien lusikassa oli hyvin tuttu kuvio. Meillä on kotona ihan samanlaisia lusikoita! Koitin ottaa kuviosta valokuvaa, mutta en oikein onnistunut ilman salamaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)