Vakava käyttäytymishäiriö

Olen tänään todennut itsessäni vakavan käyttäytymishäiriön.

Tulin tänään kotiin koulupäivän jälkeen. Ulkona paistoi aurinko ja tiiättehän kun aurinko paistaa sisään se paljastaa kaiken likaisen. Petasin sänkyäni ja heittelin vaatteita pois sängyltä kirkkaassa auringonpaisteessa ja teidän olisi pitänyt nähdä se pölymäärä mikä niistä irtosi. Tai semmosta pientä, leijuvaa hönttöä.

Meni sitten hermot ja laitoin kaikki vaatteet kaappiin ja kaivoin IMURIN. Ajattelin ensin vaan imuroida oman huoneen lattian, jotta pääsisin eroon tuosta leijuvasta pölypilvestä. Imuria hakiessa kuitenkin huomasin, että eteiseen on taas kantautunut liejua sulavan lumen mukana ja koko lattia oli ihan likainen.

Sitten alkoikin kauheat käyttäytymisvirheet. Otin molemmat matot eteisestä sekä keittiöstä ja vein ne parvekkeelle! Ei tosin kauhean kiva ollut niille jotka sattuivat kävelemään tossa kadulla kun sataa suoranaista soraa niskaan.. hups. Seuraavaksi imuroin eteisen ja vielä PESIN sen lattian.

Huomasin myös, että imurin imuteho on melko minimaalinen ja haju melko kauhea. Samalla hetkellä kaksi aivosoluani löysivät toisensa ja tajusin vaihtaa pölypussin. Ensikertalaisena se tosin tuotti hieman tuskaa, koska kulutin 10 minuuttia etsiessä kyseistä osaa. Ei taida olla pölynimurin anatomia kauhean hyvin hallussa.

Lopputulemana siivosin 2/3 osaa meidän koko asunnosta ja vielä innostuin siistimään hyllyjä ja pesemään vaatteita.

Olen huolestunut.