sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

TTT = Tiina takaisin Tallinnassa

Seuraa arvoitus:

Mikä kestää ovelta ovelle 5 tuntia ja 15 minuuttia?

Vastaus:

Matka Pajamäestä Tallinnaan (Viking Linella)!

Olen siis taas palannut Viron ihmemaahan viikonloppuloman jälkeen. Lähdin Suomeen päättämään jääkiekkokautta, mutta eihän tuo päättynytkään. En olisi uskonut, että Jokereiden otteluissa tällä kaudella enää jännittäisi juurikaan. Väärässä olin, sillä lauantaisen ottelun viimeiset 10 minuuttia olivat todella jännittävät ja saivat allekirjoittaneenkin syömään kynsiä. Vaikka kyseessä olikin vain säälipleijareihin pääsy, en voinut välttyä pieniltä 2002-flashbackeiltä..

Pelit siis jatkuu vielä ainakin kahden ottelun verran. Ottelut pelataan tiistaina, torstaina sekä mahdollisesti vielä perjantaina. Olen itse tulossa perjantaina (TAAS) Suomeen, koska lähdemme lauantaina Tukholmaan. Jos kivasti kävisi, niin voisimme tehdä lyhyen pyörähdyksen Tampereelle moikkaamaan Annen poikaystävää ja siinä sivussa pienen välietapin Hakametsään.. Kattellaan!

***

Huomenna pitäisi kuitenkin palailla takaisin kouluarkeen ja avata sosiologian kirja. Kyseisen aineen mid-term exam on tiistaina. Olen siis melkolailla ajoissa tämänkin jutun kanssa. Sen jälkeen sitten pitäisikin viimeistellä mun PR-kampanjasuunnitelma. Luovuus on vaan aikalailla nollassa atm.

Ensi viikkoon mahtuu toki paljon muutakin kuin koulua! Keskiviikkona edessä on toiseen kertaan International Dinner, jonne jokainen maa tekee kansallisruokaansa toisille maistettaviksi. Itse raahasin Suomesta karjalanpiirakoita, maksalaatikkoa sekä puolukkahilloa! Salmarit ja pastillishotit on jo aikaisemmin maisteltu, joten niitä on ihan turha enää esitellä.. Tilaisuudessa on tarjolla siis myös maistiaisia saksalaisesta, ranskalaisestä sekä meksikolaisesta keittiöstä, nam!

Viikkoon mahtuu myös muutamat tuparit ja sitten muutamat muuten vaan bailut. Saa nähdä miten paljon jaksaa. Olo on vieläkin hieman vetämätön, kurkku on kipeänä ja puhuessa ääni rasittuu todella paljon. Illoin ja aamuin ääni on niin käheä, että voisin vaikka perustaa oman kuumalinjan.

***

Mulla tulee aina tämmösiä kilometrin mittaisia postauksia. Ihme tarinaripuli iskee heti kun alkaa kirjoittaa. Säästin kuitenkin lopuksi kaikista parhaimmat uutiset.

Matkustin tänään siis laivalla kansipaikalla Tallinnaan. Laivan käytävän istumapaikoilla istuu aina paljon ihmisiä, jotka tahtovat vain matkustaa lammikon yli käyttämättä laivan baari- tai karaokepalveluita. Satuin istuutumaan kahden virolaisen keski-ikäisen naisen väliin. Noin 30 minuutin matkustamisen jälkeen toinen naisista kysyi minulta viroksi josko voisin katsoa hänen laukkujaan kun hän käy tax-freessa. Ymmärsin homman yskän ja totesin homman olevan OK. Hänen palattuaan toisella puolella istuva rouva pyysi myöskin minua (viroksi toki, huom!) varaamaan hänelle paikkaa. Myöhemmin molemmat tarjosivat minulle vielä namuja palkkioksi ja olivat todella ystävällisiä. Kuka sanoo, että virolaiset ovat tylyjä ja kylmiä?

Nyt seuraa kuitenkin illan hienoin hetki. Seisoin Katajanokan terminaalissa odottamassa laivaan pääsyä, kun minulle tuli puhumaan suomalainen nainen. Hän kertoi matkustavansa useasti Helsinki-Tallinna väliä ja oli törmännyt minun blogiini! Hän oli etsinyt googlesta Villa Ottilian pitäjän blogia ja saanut tuloksena minun blogini osoitteen.

Taidan siis olla julkkis.

1 kommentti: