lauantai 20. helmikuuta 2010

Katastrofi kylpyhuoneessa

Seuraavaksi tahdon esitellä teille eilisiltaisen katastrofin. Koska tahdoin tallentaa tämän kaamean tapahtuman, otin jokaisesta vaiheesta valokuvan. Näette nyt katsauksen eilisiltaisiin tapahtumiin. Kuvat saattavat järkyttää lapsia ja heikkohermoisia.

Alustukseksi tahdon sanoa, että olen kotivärjännyt hiuksiani Suomessa jo ainakin 7 vuoden ajan ihan onnistunein tuloksin.

Virhe numero 1

Ensimmäinen virhe juontaa juurensa jo iltapäivän ostosreissuun. Kävimme Solariksessa ostamassa maitoa ja samalla ohittaessani hiustuotehyllyn sain hienon idean värjätä hiukseni. Väri oli kulunut ja juurikasvuakin oli jo havaittavissa, joten nyt oli hieno aika ostaa hiusväri. Illalla oli vielä tiedossa bileetkin, joten pääsisin juhlimaan uudessa hienossa hiusvärissäni. Toisin kävi. Väriä levitellessä naureskelimme vielä mummoille, joiden hiukset ovat lilat.. Oman värin pesemisen jälkeen ei enää naurattanut.

Tulos:



Väristä tuli harmaa. Ja nyt en edes liioittele vaan kyseessä oli todella HARMAA. Ei mikään kiva tuhkanvaalea (kuten oli tarkoitus) vaan ihan rehellinen ikäihmisen harmaa. En saanut värin tummuutta tallennettua kuviin, koska ulkona oli pimeää ja ainut kuvausvalo löytyi kylppäristä.

Katsottuani peiliin alkoi pienimuotoinen paniikki. Ensimmäisen lause kirosanojen ryöpyn jälkeen oli "en taida tulla tänään bailuihin". Kotikampaajani Anne kuitenkin lausui rauhoituksen sanoja ja lupasi hilpaista takaisin Solarikseen ostamaan toisen hiusvärin. Jos se vaikka auttaisi. Päätettiin nopean googletuksen ja Tean konsultoinnin jälkeen valita tummempi sävy. Anne lähti siis noin kymmenen aikaan illalla hilpaisemaan kohti Solarista ja palasi mukanaan uusi hiusväri nimeltä Honey week. Siitä alkoikin uusi luku.


Virhe numero 2

Seuraava väri vaikutti lupaavalta ja nostikin tunnelmaa hetkellisesti. Vaikutusaikana koin helpotuksen tunnetta kun näin hiuksen värjäytyvän pois harmaasta. Toisinhan siinä sitten kävi.

Tulos:



Eihän se mennyt taas ihan niinkuin elokuvissa. Tuloksena oli toki tummempi väri, mutta samalla myös tummempi harmaa. Hiukset olivat oikeen ahmaisseet harmaata itseensä eivätkä ihan niin vaan luopuneet siitä. Tämän tuloksen jälkeen edessä oli turhautuminen, kirosanaryöppy sekä lohtusuklaa. Kokeilimme myös googlesta löytämäämme "hiero hiuksiin sitruunamehua"-ohjetta mutta eihän se mitään auttanut. Pilalla koko pehko.

Veli-venäläinen rientää apuun

Aamulla herätessä en ensin edes muistanut koko episodia. Pian kuitenkin näin tyynyllä epämääräisen harmaaruskean kiehkuran, jonka lopulta totesin omakseni. Kartoitin Googlen avustuksella läheisiä kampaamoja ja päädyin lopulta Hotelli Olümpian alakerrassa olevaan Freestyle-kampaamoon. Miksi? Koska se on noin 50 metrin päässä kotiovesta ja ulkona satoi vaakatasossa lunta. Kävin ensin kello kymmeneltä kolkuttelemassa ovelle, mutta paikalla ei ollut kuin kosmetologeja. Varasin ajan kello kahdeksitoista, jolloin sain paikalle venäläisen kampaajatyttösen.

Kampaaja oli todella mukava ja taitava nuorehko venäläinen, jonka kanssa emme omanneet yhtään yhteistä kieltä. Vastaanotossa istui pitkähiuksinen venäläismies, joka ymmärsi englantia ja toimi tulkkinamme. Pääsimme tavoitteesta yhteisymmärrykseen ja tunnissa olinkin jo valmis.

Päätimme, että teemme harmaaseen pehkooni tuhkanvaaleita raitoja, jolloin tuloksen tulisi olla nätti tuhkanvaalea, ei harmaa. Tultuani pesupaikalta takaisin kampaamotuoliin helpotus oli melkoinen. Peilistä katsoi Tiina vaaleilla hiuksilla! En voi edes kuvailla helpotuksen määrää joka siitä seurasi.

Lopuksi vielä leikkautin hiukset melko lyhyiksi ja hiukset vielä suoristettiinkin ja muotoiltiin. Koko pelastavalle kampaamoreissulle tuli hintaa 33 euroa. Pesu, leikkaus, kaksivärivärjäys ja muotoilu 33 euroa, kamoon! Suomessa maksaisin samasta hössäkästä kevyesti 90 euroa.

Lopputulos ja iloinen Tiina:




Nyt on hyvä lähteä illan naamiaisiin!

1 kommentti:

  1. Mä käyn AINA Tallinnassa kampaajalla. Tulos on hyvä ja ei maksa maltaita :) Hyvä et sunkin tukka saatiin kuntoon!

    VastaaPoista