Hieman on nyt hiljaista ollut kirjoittelun suhteen. Syy tähän lienee se, että kaikki kertomisen arvoinen tekeminen on loppunut. Tällä hetkellä kalenterin täyttää opiskelut, läksyt sekä erinäiset iltabileet. Viime kuukauden kulttuurieventit ovat käyneet melko harvaan, mutta kyllä täällä silti vielä ihan muksaa on!
Ensimmäinen kouluviikko oli hieman normaalia helpompi, koska osa kursseista ei ole vielä alkanut. Viimeinen oppitunti oli keskiviikkona, jonka jälkeen ollaankin vietetty viikonloppua. Niin sanottu pitkä viikonloppu siis. Ollaan toki tehty muutakin kuin viiletetty baareissa.
Torstaina nukuin pitkään, jonka jälkeen edessä oli ESN Tallinnan elokuvailta. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki Tallinnassa opiskelevat ERASMUS-opiskelijat. Katsoimme yhdessä Viron itsenäistymisestä kertovan dokumenttielokuvan "Singing Revolution", jota voin suositella kaikille. Elokuva on amerikkalaisen pariskunnan tekemä, mutta kuitenkin melko puolueeton ja kattava kertomus 40-luvulta 90-luvun alun itsenäistymiseen saakka. En tiedä saako kyseistä elokuvaa Suomesta, mutta jostain se pitäisi saada äitille nähtäväksi.
Elokuvan loputtua virolainen kapellimestari, Hirvo Surva, tuli kertomaan meille elokuvan teosta ja omista mielipiteistään. Aluksi kukaan ei uskaltanut kysyä mitään, mutta lopulta käynnissä oli melko eläväinen keskustelu Viron ulkomaalaispolitiikasta.
Elokuvaillan jälkeen suuntasimme vakiokapakkaamme Vanhaan kaupunkiin. Illan aikana näimme hieman toisenlaisen laulavan vallankumouksen, kun viereiseen pöytään rantautui keski-ikäisten virolaisnaisten seurue melko iloisessa kunnossa. Muutaman viinipullon jälkeen alkoi korviaraastava laulu, jota jatkui lähes koko illan tai ainakin siihen saakka kunnes yksi naisista sammui pöytään.
Perjantaina olimme reippaita ja lähdimme keskustaan jo ennen puoltapäivää. Tarkoituksenamme oli hankkia Viron ID-kortti, joka kaiken tiedon mukaan piti saada immigration officesta täyttämällä muutama lappunen. Näin ei kuitenkaan ollut vaan kyseinen läpyskä vaatikin hieman enemmän paperityötä. Ensin meidät ohjattiin Draamateatterin vieressä sijaitsevaan .. en tiedä mihin toimistoon. Jossa meidän tuli rekisteröityä asuntomme pääasiallisiksi asukeiksi. Vähän kuin olisi tehnyt muuttoilmoituksen maistraattiin. Tosin papereita oli melko paljon enemmän.
ID-korttia voimme hakea vasta maanantaina, kunhan kyseinen maistraattijutska saa lähetettyä tietomme immigration officeen. Vaikeaa kovin on tämä.
Perjantaina illalla edessä oli oman yliopistomme tervetuliaisbailut. Juhlat järjestettiin Bazar-nimisessä pubissa melko lähellä Kristiine keskusta. Kyseinen paikka on itämaalaistyyppinen ravintola/pubi, jossa tarjolla oli kaikkia ihania snacksejä. Paikka tarjosi myös vesipiippuja, joissa paloi makutupakkaa. Illan aikana meitä viihdytti myös ihka oikea napatanssija.
Tervetuliaisbileiden jatkot pidettiin Club von Überblingenissä, joka oli melko mukava pienehkö yökerho, joka oli rakennettu varastohalliin. Musiikki oli parempaa kuin Club Hollywoodissa, joka on tullut hieman liiankin tutuksi viime viikkoina. Myös ihmisiä oli hieman vähemmän, uskoakseni syrjäisen sijainnin takia.
Tänä aamuna melko vaikean heräämisen jälkeen lähdimme ESN Tallinnan järjestämään City Gameen. Jakauduimme ryhmiksi, jonka jälkeen saimme suoritettavaksi 10 erilaista tehtävää Vanhan kaupungin alueella. Ensimmäinen tehtävä oli saada samaan kuvaan mahdollisimman monta viatonta ohikulkijaa. Saimme yhteiskuvaan haalittua yhteensä 27 ihmistä. Mukana oli myös kysymyksiä Tallinnan historiasta sekä rakennuksista. Meidän piti myös kysyä ohikulkijalta viron kielen vaikeinta lausetta sekä pyytää jotakuta piirtämään kuva ryhmästämme. Saimme kaikki tehtävät suoritetuksi annetussa ajassa, mutta sijoituimme kisassa katkerasti toisiksi.
Illalla on edessä taas yhdet ERASMUS-partyt. Useat EBS:n erasmus-opiskelijat ovat opiskelleet Tallinnassa jo syyskuusta lähtien. Nämä vanhat konkarit kutsuivat meidät uudet keltanokat tutustumisbailuihin tänä iltana. Uskoakseni sitä kuitenkin lopulta löytää itsensä Club Hollywoodista.
Huomenna on mahdollisuus osallistua ESN Tallinnan järjestämälle bussikierrokselle, jossa kierrellään paikkoja joissa ei muuten tule käytyä. Listalla on esimerkiksi Lasnamäen ghettoalueet, joille nyt ei muuten uskaltaisi käveleskelemään.
Siinä taisi olla koko viikko pähkinänkuoressa. Ensi viikolla koitan kirjoitella hieman aktiivisemmin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti